Strutsia voidaan pitää maailman nopeimpana kaksijalkaisena eläimenä. Se pystyy juoksemaan 70 km/h jopa 30 minuutin ajan. Strutsi ei osaa lentää, mutta välttää viholliset nopeutensa ja kestävyytensä ansiosta. Se on kaksi metriä korkea ja siten linnuista kookkain. Terävien aistiensa ja korkealla sijaitsevan päänsä ansiosta strutsi havaitsee vaaran ajoissa ja varoittaa siitä myös muita Afrikan savanneilla laiduntavia eläimiä.

Levoton paimentolainen
Luonnossa strutsia voi pitää puolipaimentolaisena. Se liikkuu laajalla alalla etsimässä vehreää ruohoa ja muita ravintokasveja. Se elää kuivilla seuduilla, mutta kylpee kernaasti tilaisuuden tullen. Strutsi elää 5–50 yksilön parvissa ja laiduntaa yhdessä antilooppien, seeprojen ja muiden ruohonsyöjien kanssa. Petoeläimen lähestyessä se joko pötkii pakoon tai puolustautuu potkimalla vahvoilla jaloillaan. Se pystyy tappamaan tungettelijan jopa yhdellä potkulla! Taistelussa se käyttää apunaan myös siivenkärkien kannuksia.

Muodinoikkujen uhri
Strutsi metsästettiin 1700-luvulla lähes sukupuuttoon. Ihosta saatiin hyvälaatuista nahkaa, ja sulkia käytettiin naisten hattujen koristeluun. Tilanne parani, kun strutseja alettiin kasvattaa 1800-luvulla maatiloilla ja niiden metsästys luonnossa väheni. Muodin muuttuessa höyhenkoristeiden kysyntä laski voimakkaasti ja strutsikannat pääsivät vähitellen vakiintumaan. Aina 1940-luvulle asti strutsi eli luonnonvaraisena myös Lähi-Idässä ja Arabian niemimaalla. Näiltä alueilta strutsi metsästettiin sukupuuttoon. Nykyään strutsin tapaa luonnonvaraisena vain Afrikassa.

Yhteinen yritys
Kosiskeleva koiras kuopii maahan matalan syvennyksen reviirillään, jonne se houkuttelee naaraan tanssimalla, höyhenpukuaan esitellen ja ruumistaan huojuttamalla. Pariteltuaan naaras munii kuoppaan. Koiras parittelee myös muiden naaraiden kanssa, jotka myös munivat samaan pesään. Vain ensiksi paritellut naaras ja koiras hautovat munia. Naaras hautoo päivällä, koiras tumman värinsä vuoksi yöllä. Munat ovat linnunmunista kookkaimmat ja voivat painaa jopa 2,3 kg. Poikaset varttuvat emojen hyvässä hoidossa, kunnes ne vuoden vanhoina ovat täysikokoisia ja itsenäistyvät.

Pikkutarkka syöjä
Strutsi on pääasiassa kasvinsyöjä, mutta sille kelpaavat joskus myös mm. heinäsirkat ja jopa raadot. Se syö myös hedelmiä, siemeniä ja pähkinöitä. Joskus se voi olla hyvinkin pikkutarkka ravinnostaan napsien vain heinien siemenosan tai aivan tietyt kukat. Strutsi selviytyy ilman vettä kauan aikaa. Sen suoli on 14 metriä pitkä ja sulattaa ainesta, joka ei muille eläimille kelpaa. Strutsi nielee pikkukiviä ja hiekkaa, jotka jäävät lihasmahaan helpottamaan kovan ja sitkeän kasviaineksen jauhautumista. Vankeudessa se tarvitsee noin 3,5 kiloa ruokaa päivässä.