Hidas varttuminen
Afrikannorsu tulee sukukypsäksi noin 10-vuotiaana. Urokset ovat sukupuolisesti täysin aktiivisia kuitenkin vasta 30-vuotiaina. Toisin kuin monilla muilla nisäkkäillä norsuilla ei ole säännöllistä kiima-aikaa. Kun naaras on valmis parittelemaan, se ilmoittaa asiasta vatsansa kauas kantavalla murinalla. Kiima toistuu noin neljän vuoden välein. Kosijoista naaras valitsee aggressiivisimman, kiimaan virittyneimmän uroksen. Parittelu tapahtuu nopeasti ja toistuu muutamien tuntien tai päivien kuluessa. Tiineys kestää liki kaksi vuotta. Synnytys tapahtuu 30 sekunnissa, ja joukko naaraita avustaa sitä “kätilöinä”. Emo alkaa imettää heti poikastaan. Pienokainen nauttii maitoa kauan sen jälkeenkin, kun on jo alkanut syödä kiinteää ravintoa.
Vahvat naaraat
Urosnorsu elelee erakkona. Ravintoa etsiessään se voi lyöttäytyä hetkeksi toisten urosten joukkoon. Naaraiden seuraan se hakeutuu lisääntymisaikana. Naaraat kokoontuvat laumoiksi. Joukkoa johtaa vanhin yksilö. Laumaan kuuluu 8–10 muuta naarasta, nuoria uroksia sekä poikaset. Suuri lauma ja vahvat perhesiteet edistävät turvallisuutta. Poikaset ovat alituisessa vaarassa joutua petojen hampaisiin. Vahvojen naaraiden läsnäolo riittää kuitenkin useimmiten karkottamaan kaikkein päättäväisimmänkin leijonan. Noin 12-vuotiaina urokset alkavat aterioida muusta laumasta erillään, ja 15-vuotiaina useimmat niistä itsenäistyvät lopullisesti.
Puiden kaluaja
Afrikannorsu ahmii 150–200 kg ravintoa päivässä. Pääosa ravinnosta koostuu ruohosta, hedelmistä sekä puun kuoresta, lehdistä ja pehmeästä sisäosasta. Etenkin akaasiat ovat suosiossa. Löytäessään hyvännäköisen puun norsu runnoo sen kumoon painollaan ja ruhjoo kuoren syöksyhampaillaan päästäkseen käsiksi mehevään sisäosaan. Liikkuvalla kärsällään norsu siirtää ruoan suuhunsa ja hienontaa sen kookkailla kiilleharjanteisilla hampaillaan. Norsun nauttima kasviravinto on kuituista ja sitkeää. Vatsan bakteerit hajottavat aineksen huomattavan äänekkäässä, kaasuja synnyttävässä käymistapahtumassa. Aikuiset norsut juovat jopa 190 litraa vettä päivässä. Kärsästä on suuri apu tässäkin yhteydessä. Tarpeen vaatiessa norsu kaivaa sillä maata päästäkseen käsiksi syvälle kätkeytyneeseen veteen.