Portaat taivaisiin
Egyptiläisille kuolema merkitsi vasta todellisen elämän alkua.
He halusivat tehdä hautakammioistaan mukavia koteja tuonpuoleista elämää varten. Varhaisimmat niistä olivat yksinkertaisia suorakulmaisia rakennelmia haudalla
(mastaba). Myöhemmin alettiin rakentaa taivaita kohti kurkottautuvia pyramideja.
Vaihe vaiheelta
Muinaisten egyptiläiset pitivät tärkeänä sitä, että faraoiden kuolemattomuus tuonpuoleisessa taattiin heidän arvolleen sopivalla hautakammiolla
. Kolmannen dynastian aikana (2650–2575 eKr.) Imhotep, farao Zoserin pääministeri ja arkkitehti, suunnitteli päämiehelleen uudenlaisen hautakammion. Sakkarassa, Memfisin hautausmaalla, Imhotep pinosi päällekkäin aina pienempiä
mastaba-rakennelmia, jolloin syntyi porraspyramidi. Savitiilien asemasta hän käytti rakentamiseen kiveä. Hautakammio oli maan alla.
Todellinen pyramidi
Zoserin hallituskauden jälkeisinä vuosikymmeninä pyramidien rakentaminen kiihtyi ja ne muuttuivat muodoltaan entistä täydellisemmiksi. Sneferu (vallassa noin v. 2575–2467 eKr.), neljännen dynastian ensimmäinen farao, rakennutti vähintään kolme pyramidia. Ensimmäinen kohosi Meidumiin. Toinen, Dahshurissa sijaitseva, tunnetaan ”Polvipyramidina”, sillä se kääntyy keskeltä loivempaan nousuun. Kolmas, ”Punainen pyramidi”, sijaitsee sekin Dahshurissa. Oikea, tosin vielä melko loivakylkinen pyramidi herätti egyptiläisten ihailun. Sneferu oli näin valmistanut tietä pojalleen ja seuraajalleen Khufulle varsinaisen ihmeen, Gizan suuren eli Kheopsin pyramidin, rakentamiseen.