Tutustu myös

Ludwig van Beethoven
1770–1827

Beethoven eli suurten vallankumousten aikana. Hänen musiikkinsa sankarillinen ylevyys ja intohimo kumpuaa vapauden, veljeyden ja tasaarvon ihanteista ja ilmentää koskettavasti ajan henkeä.

Beethovenia on pidetty Haydnin ja Mozartin musiikillisen perinteen jatkajana, mutta hän oli paljon muutakin. Hän oli musiikissaan raja-aitojen kaataja ja kumouksellinen uudistaja.

Beethoven oli 18-vuotias Ranskan vallankumouksen puhjetessa v. 1789. Hän asui tuolloin vielä synnyinkaupungissaan Bonnissa, jossa hän vähitellen oli jo saanut mainetta etevänä muusikkona. Hän työskenteli continuo-kosketinsoittajana Bonnin oopperassa ja soitti alttoviulua teatteriorkesterissa. Pianon äärellä hän oli kuitenkin häikäisevimmillään ja hän esitti soittimella mm. ennenkuulumattoman taidokkaita improvisaatioita. Beethoven sai tukea aatelisleskeltä – rouva von Breuningilta – ja sai tämän ansiosta myös liudan varakkaita piano-oppilaita. Rouva von Breuning myös esitteli hänet korkea-arvoiselle ja vaikutusvaltaiselle itävaltalaiselle aatelismiehelle kreivi Ferdinand von Waldsteinille.

Beethoven saapuu Wieniin
Tutustuminen kreivi von Waldsteiniin osoittautui tärkeäksi v. 1792, jolloin Beethoven päätti matkustaa Wieniin opiskelemaan Haydnin johdolla. Yhteys Haydniin ei muodostunut kuitenkaan erityisen kiinteäksi. Beethoven sai Wienissä todeta, että von Waldstein oli mainostanut häntä uudeksi Mozartiksi – tämä oli kuollut vuotta aikaisemmin. Kreivistä Beethoven sai innokkaan tukijan, mikä takasi hänelle hyvän alun ”musiikin pääkaupungissa”.

Alkuvoimainen uudistaja
Beethovenin ensimmäisestä konsertista v. 1795 lähtien hänen yleisönsuosionsa kasvoi jatkuvasti sekä hänen omaperäisten pianosävellystensä että hänen mestarillisen pianonsoittotaitonsa ansiosta. Vuoden 1800 jälkeen Beethoven saapui musiikissaan vaiheeseen, jolloin hän alkoi merkittävällä tavalla uudistamaan musiikkia ja tehdä historiaa teoksillaan. Samalla hän kamppaili peruuttamattomaksi osoittautuvan kuuroutumisensa kanssa. Uuden vuosisadan alussa, Napoleonin armeijoiden valloittaessa Eurooppaa, Beethoven sävelsi yhdeksän sinfoniaa, viisi pianokonserttoa, jousikvartettoja, pianosonaatteja, upean viulukonserton sekä ainoan oopperansa, Fidelion. Kaikissa näissä teoksissaan hän osoitti olevansa sekä musiikillisen muodon että syvällisen ilmaisun mestari.

Vakaa talous
Beethoven kykeni elättämään itsensä ilman vakituista muusikontointa. Hänen maineensa takasi hänelle hyvät tulot nuottien myynnin kautta, ja lisäksi suojelijat maksoivat sievoisia summia Beethovenin heille omistamista sävellyksistä ja tukivat muutenkin mielellään Wienin kunnioitettua ja ihailtua mestaria.