Grieg oli ensimmäinen maailmanmaineeseen noussut norjalaissäveltäjä. Hän yhdisti eurooppalaiseen klassiseen perinteeseen norjalaisen kansanmusiikin aineksia, ja näin myös Norjan omaleimainen kulttuuri tuli tunnetuksi.

Grieg oli ensimmäinen maailmanmaineeseen noussut norjalaissäveltäjä. Hän yhdisti eurooppalaiseen klassiseen perinteeseen norjalaisen kansanmusiikin aineksia, ja näin myös Norjan omaleimainen kulttuuri tuli tunnetuksi.

Edvard Grieg syntyi Bergenissä 15. kesäkuuta v. 1843. Hänen iso-isänsä isä oli tullut Norjaan Skotlannista  1770-luvulla ja aloittanut kukoistavan liiketoimen Pohjanmeren laidoilla kauppaamalla kalaa ja äyriäisiä. Hän muutti nimensä Griegiksi alkuperäisestä asustaan Greig. Griegin äiti oli arvostettu pianonsoitonopettaja, ja Edvard-poika aloitti musiikinopintonsa hänen johdollaan. Perheystävän, viulisti Ole Bullin kehotuksesta Edvard lähetettiin 15-vuotiaana opiskelemaan Leipzigin konservatorioon. Mendelssohn oli perustanut tuon Euroopan parhaana pidetyn musiikkioppilaitoksen samana vuonna kuin Grieg syntyi.

Pitkä opintie
Grieg opiskeli pianonsoittoa ja sävellystä neljän vuoden ajan Leipzigissa, mutta  v. 1860 hän sairastui vakavaan keuhkosairauteen ja hänen oli keskeytettävä opintonsa. Palattuaan Norjaan v. 1862 hän asettui joksikin aikaa Kööpenhaminaan, joka tuolloin kuului Norjalle. Siellä hän jatkoi opintojaan arvostetun säveltäjän Niels W. Gaden oppilaana.
 
Oman äänen löytäminen
Seuraavista kolmesta vuodesta tuli tärkeitä Griegille. Kööpenhaminassa hän tapasi toisen nuoren norjalaissäveltäjän, Rikard Nordraakin, joka oli innokkaan kansallismielinen ja uskoi vahvasti norjalaisen kansanmusiikin voimaan. Noihin aikoihin Grieg myös rakastui serkkuunsa Nina Hagerupiin, lahjakkaaseen laulajattareen, jonka kanssa hän avioitui v. 1867 kummankin vanhempien vastustuksesta huolimatta. Griegin vanhempien mielestä avioliitto toisi liikaa vastuuta ja vahingoittaisi Griegin uraa. Ninan äiti puolestaan sanoi tulevasta vävystään suorat sanat: ”Hän ei omista mitään, hän ei osaa mitään, eikä kukaan halua kuulla hänen säveltämäänsä musiikkia!” Grieg oli osoittava anoppinsa arvion vääräksi. Hän oli vähitellen alkanut saada nimeä pianistina ja kapellimestarina, ja hänen a-molli-pianokonserttonsa nosti hänet v. 1868 maailman johtavien säveltäjien joukkoon. Tämän jälkeen hänen musiikkinsa sai aina hyvän vastaanoton, ja v. 1874 Norjan hallitus myönsi hänelle vuotuisen taloudellisen tuen. Kaksi vuotta myöhemmin hän sävelsi musiikin maanmiehensä Henrik Ibsenin näytelmään Peer Gynt. Tämä musiikki kruunasi hänen kansainvälisen maineensa.

Näkymä vuonolle
Grieg rakennutti itselleen huvilan, josta oli hieno näkymä huikaisevalle Hardangerinvuonolle. Siellä hän vietti vuodet elämänsä loppuun saakka. Edvardin ja Ninan elämää varjosti heidän ainoan lapsensa kuolema. Grieg itse kuoli Bergenissä v. 1907, 64-vuotiaana.